Purjojen uusi kevätlook ja kasvatusten etenemistä

Vertaisharrastajilta hankittua viisautta

Viime keväänä ostin purjontaimia puutarhalta. Niitä sai semmoisesta isosta kylvölaatikosta napata mukaansa muistaakseni viidenkymmenen sentin kappalehintaan. Oikein tanakoita taimia olivat ja hienoja purjoja kasvoi kompostinsekaisessa mullassa rinteessä olevan kohopenkin alaosassa. Nyt päätin kokeilla, onko noiden kasvattaminen yhtä vaikeaa kuin olin ajatellut. No eipä oikeastaan. Hyvin sattuivat itämään ja eilen oli aika uusia niiden kevätlook. Latvoista kolmannes pois. En nyt ole varma, oliko tuo juuri hyvä mitta, mutta ainakin leikkasin huojuvat osat pois. Mittaa jäi vielä viitisen senttiä. Puutarha.netin keskustelupalstalta kävin vinkkejä lukemassa, ja siellä kerrottiin ammattiviljelmillä leikattavan purjojen latvat. Jos joku on keksinyt hyvän tavan, niin sitä kannattaa hyödyntää. Veikkaan, että tuossa on viitisenkymmentä tainta. Yli oman tarpeen siis, mutta ylimääräiset ajattelin tänä keväänä mennä myymään Tammelantorille. Saapahan ainakin siemenpussin hinnan ja taimimullat sillä rahalla hankittua.

Tarjouspioneita ja nurmikonpäällyskukkapenkin tekeminen

No niinhän siinä kävi, että koko pääsiäisen vaivasivat mieltä kauppaan jätetyt pioninjuurakot, kolme kappaletta vitosella. Heti arjen koitettua sitten lähdin kaupoille ja kotiutin kaksi Sarahia ja yhden Shirleyn. Molempia minulla on ennestäänkin, Shirley ei tosin ole koskaan vielä suvainnut kukkia. Sarahkin on ollut säästeliäs kukinnassaan, joten eipä noita kukkia sitten liiaksi ole kuitenkaan ollut. Nämä laitan kesällä aurinkoiseen penkkiin, johon viime kesänä laitoin itse kaupan taimista jakamiani pioneita. Vielä siinä sen verran tilaa on. Laajennan sitten penkkiä, jos eivät parin vuoden jälkeen enää mahdu. 

Pionin kukat ovat yksiä kauneimmista, mitä tiedän. Näitä toivon kasvavaksi niin paljon, että raskin leikata niitä myös maljakkoon. Tähän asti pionien kukat ovat olleet pihallamme niin harvinaisia, että niiden luokse meneminen on tuntunut melkeinpä hartaudenharjoittamiselta. Nämä juurakot ajattelin istuttaa nyt ensin sisälle ruukkuun ja siirtää vasta toukokuulla ulos. Penkistä puskiessaan ne kyllä pärjäävät näilläkin säillä suojaamatta, mutta nämä lienevät jotain etelän ihmeitä, jotka varmasti ottaisivat nokkiinsa joutuessaan tuonne raakaan kevätilmaan. 

Helppo kukkapenkin perustaminen

Pionien penkkikin on meillä suoraan nurmikon päälle perustettu sanomalehtitekniikkaa hyväksikäyttäen. Minä ajan ensiksi nurmikon aivan puliksi, jos jaksan. Sitten kanttaan kanttausraudalla penkin reunat ja teetän miehellä penkin ympäri pienen ojan, ehkä 15 cm leveän ja 10 cm syvän.  Penkkiä reunustavan ojan täytän hiekalla, jolloin sen päältä voi ajaa ruohonleikkurilla ja ne nurmikon puolelta puskevat rikkaruohot on helppo nypätä irti hiekasta. 

Sitten laitan kastellut sanomalehdet nurmikon päälle vähintään 15 cm lomituksin. Lehtien paksuus vaihtelee sen mukaan, paljonko niitä sattuu olemaan. Ilmaisjakelulehdet laitan vain auki, ja olisiko siinä silloin parikymmentä kerrosta lehteä ja lomituksen kohdalla enemmänkin. Ruskeaa aaltopahviakin voisi kyllä käyttää. Sitten kasaan lehtien päälle mitä sattuu olemaan. Yleensä on jotain risuntynkää ja ojanpohjalta saa monesti haravoitua haavanlehtiä, joissa on sopivasti mukana myös hieman savimaata ja kastematoja. Niitten päälle sitten laitan turpeen ja mullan sekoitusta sen verran, että lehtimassa peittyy. Ehkä viitisen senttiä. Sitten istuttaessa laitan taimien kohdalle kasaan paksummat keot.Tämä on osoittautunut ihan hyväksi konstiksi, kun vesi ei ainakaan jää seisomaan taimien juurenniskoille. Sitten kun taimet vähän kasvavat, saatan lisäillä kompostia tai mitä milloinkin sattuu olemaan. Kasvavat taimet pääsevät sitten aikanaan sanomalehtien läpi multakerrokseen ja näyttävät pärjäävän aivan hyvin. 

Esikasvatusraporttia

Ensimmäistä kertaa kasvattamani chilit näyttävät aivan eloonjäämiskelpoisilta. Siirsin ne pari päivää sitten isompiin ruukkuihin. Ja taas oli sama tuska, että en raskinut heittää ylimääräisiä taimia pois. Itsellä tulee ehkä yhden tai kahden chilintaimen tuotokset käytettyä vuodessa, joten pari tainta on ylimääräistä. Pitäisi muistaa aina kylvövaiheessa tämä hävittämisen vaikeus ja todella kylvää vain se, minkä tarvitsee.

Kohtalainen tilanahtaus alkaa vallita parhaimmalla kasvatuspaikalla. Lounaisikkunalla valoa riittää pitkän aikaa päivästä. Siihen on vain nyt jo laitettu niin paljon taimia kuin yhteen kerrokseen mahtuu. Odottelenkin kuumeisesti kasvilamppua, jonka alle saisin laitettua taimia pimeämpäänkin tilaan. Toivottavasti saapuu heti ensi viikolla. Alkaa olla aika laittaa kasvihuonekurkut jo kasvamaan. Maissitkin voisi jo parin viikon päästä laittaa, että eivät ole ihan rimpuloita ulosistutusvaiheessa. 

Tuossa kuvassa etualalla on maisseja. Popcorn-maissien ja tavallisten välillä ei näytä suurta eroa olevan tässä vaiheessa. Aika skeptinen olen kuitenkin tuon popcornin sadontuotannon suhteen, mutta yrittänyttä ei laiteta.

Tomaatintaimia tuli ensimmäisestä koulinnasta kuutisenkymmentä. Vielä on puoli tusinaa Tigerellaa ruukuttamatta, kun ne unohtui laittaa kasvamaan aiemmin. Marmandet on ruukutettu jo, mutta ne ovat naurettavan pieniä. Jospa ne siitä.

Outdoor Girl näyttää jo varsin lupaavalta. Se, Moneymaker ja häränsydän ovat parhaimmassa kasvussa tässä vaiheessa. Muuten ei juuri eroa näytä olevan lajikkeiden välillä. Tai no ehkä sen verran, että ensimmäisinä kylvetyt ovat pienimpiä. Syytä tähän en osaa sanoa, aika samanlaisissa oloissa ovat kuitenkin saaneet kasvunsa aloittaa.

Tuossa vielä lähempää kuvaa maissien kasvusta. Tukikepit ovat bambuisia grillitikkuja. Oikeassa yläreunassa hojottavat vesimeloni Sugar Babyn taimet. Pienoinen kynnys on käydä niihin käsiksi, kun katkeamisriski on suuri. No vielä varmemmin ne saa poikki, jos jättää tuohon ja siitä yrittää istutella sitten suoraan kasvihuoneeseen (jota ei vielä ole).

Basilikapuskia ruukutettiin tänään lasten kanssa 26 kappaletta. Violetteja tuli kymmenkunta ja loput vihreää. Vielä on tuossa ainakin kahdeksaan ruukkuun alut. Ruukut nyt vain ovat vähän kortilla, vaikka niitä askarrellaankin muutaman kappaleen päivävauhtia.

Taimiruukun askarteluohje

Purkkien alaosat on tietenkin ensin leikattu sellaisenaan tomaatintaimille, että niille saadaan tarpeeksi korkea tila juurille. Sitten avataan yläosan liimaukset, että saadaan pääty auki. Nurkat leikataan taitoskohtaan asti avonaisiksi. Korkillisista purkeista korkkiosan joutuu leikkaamaan irti. Korkkilipare kannattaa laittaa sisimmäiseksi ruukkuun. Sitten vain taitellaan leikatut lipareet päällekkäin ja suljetaan vaikkapa maalarinteipillä. Kuvan teippaukset ovat kolmevuotiaan käsialaa, joten onnistuvat kyllä kaikilta aikuisilta. 

Järkeilin vielä niin, että näistä taimet on helppo istutusvaiheessa irrottaakin, kun nykäisee teipin auki ja avaa siivekkeet. Multapaakku on siten helppo tuupata ylös ruukusta ennen istutusta. Neliskulmaiset ruukut ovat kyllä huomattavan paljon tilaasäästävämpiä kuin pyöreät, joten siksi suosin niitä itse. Muovisia pyöreitä ruukkuja on kyllä varastoon kertynyt, mutta käytän niitä sitten vasta keväämmällä, kun saan taimet jonnekin ulos.

Tässä vielä kuvaa talvetettujen verenpisaroiden vihertymisestä. Hitaasti, hitaasti, mutta toivottavasti varmasti puhkeavat nuo lehdet. Kunhan on vähän enemmän vielä tuota viherrystä, napsin taas latvoja pistokkaiksi. Yhden jo raskin napsaista, ja se pääsi asustamaan pinjansiemenrasiaan. Tuossa oli sopivasti kansikin valmiina, ja läpinäkyvästä astiasta näen, milloin juuret ovat kehittyneet. Sitten uskallan siirtää isompaan ruukkuun, kun ei tarvitse arvailla taimen pärjäämistä.

 

Kotitarvepottufarmarin mietteitä

Perunanvarsissa kuistilla on nuput. Saa nähdä, koskapa mahtaa tuo yksilö malttaa kukkia. Tänä vuonna tilasin neljää erilaista perunalajiketta kokeiluun. Lajikkeet ovat Solist, Melody, Blue Congo ja Rosamunda. Yleensä olen kyllä jääkaapin jämistä kasvattanut perunaa, mutta viime vuonna laitettiin ihan rikkaruohontukahdutusmielessä 10 kiloa Solistia ruohokatteen alle kasvamaan. Satoa tuli aivan riittävästi, vaikka suuri osa kärsikin juurisepän vioituksesta ja vihertymisestä katemateriaalin jäätyä niukanlaiseksi joutomaalle tehdyllä pottumaalla. Ja paikka oli litimärkä savimaa, viime kesänä olisi sille paikalle paremmin sopinut riisin kuin perunan viljely.

Täytynee tänä vuonna tehdä perunamaa nurmikon päälle rinteeseen, jos suinkin onnistun saamaan jostain olkia niille katteeksi. Parasta kasvimaata en raski perunalle antaa. Luomuperunan ostohinta on vielä aivan kohtuullinen kaupassakin, joten kovin suurille palkoille ei tämmöinen kotitarvepottufarmari pääse. Mutta onhan se mukava tunne nostaa perunaa omasta maasta, ja ainakaan meidän ruokakaupoissa ei tuota violettia pottua ole myytävänä. Vähän aikaa sitten luin violettien kasvien hyväätekevyydestä ihmiselle, joten koitetaan nyt vaikka sitten violettia perunaa. Violettia porkkanaa olen koemielessä kasvattanut aiemmin, mutta se ei ollut nättiä keitettynä. Vesikin värjäytyi rumaksi. Tuoreraasteena se menisi paremmin, mutta ehkä jätän violetit porkkanat nyt tältä kesältä kasvattamatta.

Lisää kylvöjä vielä tehty ja kevätleikkuut aloitettu

Männäviikolla olen kylvänyt uuden Kotipuutarhalehden artikkelin innoittamana kahta kääpiösamettikukkaa ja yhtä rohtosamettikukkaa. Kääpiösamettikukista Lemon Star on itänyt mallikkaasti, Ursula kituliaammin. Rohtosamettikukat laitoin vasta eilen postimyyntitaimien XS-kokoisiin kuljetuspakkauksiin. Viime vuonna idätin siinä palsternakkoja, mutta koitetaan nyt noita samettikukkia. Näitä samettikukkia kasvatan pääasiassa luomuksi kaalikasvien tuholaissuojaksi, sillä en kamalasti tykkää keltaisista kukista. Mutta katsotaan nyt, jos nämä syötävät samettikukkalajit poistaisivat sitä epäinnokkuutta.

Lumen alta eteläseinustalta paljastuneet viiniköynnöksetkin käväisin eilen leikkaamassa. Se oli äkkiä tehty, kun ovat vasta toissasyksynä istutettuja (ellen väärin muista). Kohtelin niitä ensimmäisen syysleikkauksen tapaan, jonka tein nyt tosin myöhässä. Vain kaksi versoa jätin, ja nekin pätkäisin niin lyhyiksi, että vain 2-4 silmua jäi kuhunkin versoon. 

Lisää kasvatettavaakin olen vielä tilannut, kun löysin erikoisempia siemeniä. Ruokaa nyt lähinnä ihmisille, mutta myös toivottavasti tulevia kanoja silmällä pitäen muutamia kasvien siemeniä. Mutta niistä sitten enemmän, kun ovat saapuneet. Iloa ja valoa päivääsi!