Lunta sataa ja muita tappioita

Harvoin tähän aikaan enää sataa uutta lunta. Muistelen, että olen joskus päässyt kylvämään palsternakkaa ja porkkanaa huhtikuussa. Nyt on kasvimaalla ainakin 30 cm lunta vielä, että ihan heti sinne ei ole asiaa. Onneksi taisin muutaman metrin kylvää noita hidasituisia jo syksyllä, jos nyt muistiini on luottamista. Sen kuitenkin tiedän, että jos olen kylvänyt, niin olen varmasti myös merkinnyt kylvörivit tällä kertaa. Tämä on kerrasta opittua...

Kuka haasteita kaipaa

Kannattaa silloin hajakylvää persiljaa liian tiheään ja kasvatella sitä hieman liian niukassa valossa. Tänään siirtelin sitten persiljoita isompiin ruukkuihin. Ei kertakaikkiaan, kuinka paljon sain aikaan tuhoa. Osa pikkutaimista oli kyllä kuollut jo itsekseen ahtauteen, pimeyteen ja ehkä liikaan märkyyteen. Nyt jos noista, jotka suunnilleen elossa olevan näköisinä ovat uusissa ruukuissaan, jotain tulee, niin on se mukava yllätys. Kuvassa säälittävä taimien kunto. 

Toinen, mitä suosittelen haasteita kaipaavalle on meirami ja samoin edellytyksin kuin persilja. Se nyt ei niin pitkäksi ollut ehtinyt kuin persilja, mutta kyllähän ovat onnettoman heikkoja nekin pikkuiset. Saa nähdä miten käy.

Kylvö- ja juurrutustappioita

Sitruunaruohot ovat kaik mänt. Niistä iti siis kaksi yksilöä ja kun ajattelin tehostaa itämistä leivinuunin päällä poissa silmistä, niin sinnepä kuivuivat nekin vähät itäneet. Ehkä kokeilen sitten kasvattaa sitä valmiista "juurista", jos niitä taas joskus ruokakaupan vihannesosastolla näen. Täällä on englanninkieliset ohjeet monelle uusiksi kasvavalle ruoka-aineelle. Tuosta innostuneena minulla on parin ruukkusalaatin jämät istutettu kuistille, ja kyllä niistä muutamia lehtiä on jo tullut. Aikaa ja vettä vain, niin lisää tulee. Hieman tuolla perunanvarret varjostavat salaattia, eivätkä ne mitään toisistaan hyötyviä kumppanuuskasveja ole, mutta näissä lumisissa oloissa saa nyt välttää.

Yksi popcornmaissi oli myös hävinnyt ruukustaan jälkiä jättämättä. Sen hävittämiseen oli kyllä syyllistynyt ihan ihmislapsi noin kynnenalusten multamäärästä pääteltynä. Pari pelargonian pistokasta oli myös homehtunut eikä lähtenyt kasvuun ollenkaan. Basilikasta otetusta pistokkaasta myös yksi oli homehtunut, mutta kaksi on vieläkin hyvännäköistä. Tässä kohtaa täytyy malttaa mielensä ja antaa niiden olla, eikä nyppiä ylös mullasta tarkistaakseen, onko juuria alkanut muodostua.

Talvetetuista verenpisaroista vain kaksi näyttää siltä, että niistä tulee tälle kesälle uudet amppelikukat. Vielä en kuitenkaan menetä toivoa parin muunkaan osalta, sillä kun tänään vähän katkoin niistä oksanraakkeja lyhyemmäksi, oli niissä kuitenkin leikkauskohdissa ihan vihreää. Ei pitäisi vain olla niin malttamaton.

Onnistuneita taimikasvatuksia tähän mennessä

Muut kylvökset voivatkin sitten aika hyvin. Viimepäivien pimeys on kuitenkin selvästi aiheuttanut etenkin samettikukille honteluutta. Minulla on yksi Pluggbox, mutta ikinä en ole saanut siinä onnistumaan taimia kovinkaan hyvin. Toivon, että nyt siinä olevat kääpiösamettikukat vahvistuvat koulinnan myötä. Tuossahan pitäisi olla se idea, että siinä kasvaa hyviä syväjuurisia taimia, mutta ei kertakaikkiaan se ole minulta onnistunut. No aina siitä kymmenkunta tainta saa, mutta onnistumisprosentti on aika kehno, kun 49 pitäisi saada. 

Kuvassa etualalla on rucolaa. Seuraavaksi violettia basilikaa ja sitten vesimeloneita. Rucola on myös mahdottoman honteloa, mutta onpahan ainakin reiätöntä! Avomaalla rucola on kirppojen suurta herkkua, ja ne pääsevät iskemään rucolan kimppuun pienestäkin kasvuharsoon jääneestä aukosta. Ehkä kokeilen tänä kesänä hyönteisverkkoa, jospa se olisi helpompi saada pysymään paremmin paikoillaan.

Seuraavassa kuvassa näkyvät vesimelonintaimet. Ne sain kuin sainkin ruukutettua ilman suurempia tappioita. Kyllä vain on kovin pitkä aika ennen kuin pääsee kasvihuoneeseen niitä istuttamaan, että saa nähdä, kuinka niiden lopulta käy. Kunhan tekevät vielä pari lehtiparia, niin napsaisen niistä kyllä latvat pois. Edit: enpäs napsaisekaan. Siemenpussissa on ohje: "Taimet istutetaan kasvupaikalle kasvihuoneeseen, köynnökset sidotaan ylös tarvittaessa. Ensimmäiset alimmat sivuversot poistetaan, 3 lehden jälkeen latvotaan seuraavat sivuversot." Uskonvahvistukseksi vielä pari kuvaa kesältä 2011, jolloin ensimmäisen kerran vesimeloneita kokeilin. Pieniä, mutta hyviä niistä tuli!

Ruohosipulit kylvin tänä vuonna esikasvatukseen, kun on tarkoitus uudistaa yrttipenkkiä samalla kun se joudutaan siirtämään uuden kasvihuoneen tieltä. Kylvin nuo Kinder-munakennoon, ja yritin olla säästeliäs siementen kanssa. Tuosta olisi näpsäkkä nostaa potit vain isompiin ruukkuihin tai jopa suoraan avomaalle, jos menestyvät tuossa niin kauan. Pientä ryhdistysleikkausta voisi näillekin varmaan tehdä, kun ovat niin kovin honteloita.

Kasvihuoneilmiö

Kasvihuoneen suunnittelu on sentään vähän edennyt, vaikka toteutus on vielä kaukana. Kaikki ikkunat on mittailtu ja laskettu. Ikkunat saimme noutaa ilmaiseksi tuttavan rintamamiestalon ikkunaremontin tieltä. Kiitos vain vieläkin, jos tätä luet! Arkkitehdin vikaa minussa ei ole, mutta koitin kuitenkin piirtää suhdeviivaimella ikkunat ja kuvitteellisen seinän mittaan ja sommitella niistä elementit. Nyt pääty ja sivuseinät ovat erikorkuiset, että korkeutta täytyy säätää sitten puulla.

Koska mittaaja en ollut minä, voipi tässä tulla pieni yllätysmomentti vielä siinä kohtaa, kun ruvetaan kasaamaan noita seiniksi. Ei sillä, että minulla aina mittaukset onnistuisivat, mutta olisi kuitenkin itsellä käsitys mitan lukemista ja mittaustavasta. Voi olla, että täytyy hieman sirkkelin laulaa, että saa pokat samankokoisiksi. Noissa on huullokset (onkohan tuo oikea sana...) tiivisteitä varten toisissa, samassa paikassa olleissa ikkunoissa. Siis toiset ovat saman kohdan ulkoikkunat ja toiset sisäikkunat. Täytyy vielä harkita, kannattaako ikkunoiden väliin laittaa kakkoskakkoset, vai kestävätkö siltään toisiinsa kiinnitettyinä. Perustaminen ei ole ihan helppo homma täällä savimaalla, mutta täytyy kysyä hyvältä rakennusinssiltä perustusohjeet. Katoksi on näillä näkymin tulossa ihan valokatetta kustannussyistä.

Siemenkätköstä löytöjä

Löysin kaapista vielä yhden viimesyksyisen siemenkätkön. Olinkin hamstrannut noista itsekasvatetuista Sweet Nugget -maisseista siemeniä enemmänkin kuin itse mahdun kasvattamaan. Lajike on aikainen, niin, että ehtii ainakin täällä III-vyöhykkeellä avomaallakin tehdä satoa. Esikasvatus kannattaa, mutta kasvihuoneessa nämä ehtivät jopa suorakylvönä optimaalisena maissikesänä 2011. 

Kasvihuoneessa sato on varmempaa, mutta pölytys täytyy siellä hoitaa itse. Minä pölytin katkaisemalla latvasta hedekukinnon ja huiskin sillä maissin "kainaloissa" olevat hedekukat. Avomaalla tuuli hoitaa maissin pölytyksen, kunhan maissit eivät ole yhdessä rivissä, vaan neliön muotoon istutettuna. Lisäksi on ylimääräisiä Baby Bear -kurpitsan siemeniä. Näitä voin myydä kiinnostuneille pieniä määriä. Tuo kurpitsalajike on todella mukava kasvatettava. Se tekee pieniä makeita kurpitsoita, joita voi käyttää perunan tapaan. Itse olen tehnyt niistä uunikurpitsoita, perunamuusin tilalta kurpitsasosetta ja onnistuu siitä kurpitsaspagettikin. Mikä parasta, nämä säilyvät erinomaisesti hiukan huoneenlämpöä viileämmässä jopa maaliskuulle asti. 

Tänään on edessä vielä tomaattien ruukutusta ja kylvöaikataulujen tarkistamista. Kohta kolkuttelee toukokuu ovelle, vaikkei sitä ulos katsoessaan voisi mitenkään uskoa. Mutta kyllä se kesä vielä sieltä tulee. Sitä odotellessa viime kesältä yksi muistelmaotos.