torstai 27. kesäkuuta 2013

Tuhansittain sanoja kesäkuisesta puutarhasta





1
Arvasinhan minä sen, ettei sitä kevätkiireiden aikaan kerkiä mitään blogipäivityksiä tekemään. Paljon on tehty istutuksia ja kaikenlaista on tapahtunut. Eilen kuitenkin ennen ennustettua ja tänään toteutunutta ukkosmyrskyä napsin pihalla kuvia. Kanakuvat ovat vanhempia jo.

Pienimmistä pitänee aloittaa. Ensimmäinen omien kanojen munista haudottu tipu kuoriutui 9.6. Kuvassa olevat kaksi ovat muutamaa päivää myöhemmin kuoriutuneita orpingtonin tipuja.  Kaikkiaan kuoriutui 17 tipua, 8 orpingtonia ja 9 tyrnävänkannan maatiaisia. Kaikki ovat nyt vajaan kolmen viikon iässä virkkuja ja uteliaita kananpoikasia. 

Tiput muutaman päivän ikäisinä

Ja tässä omien tipujen emät (yhtä lukuun ottamatta) ja isä kylpemässä kärhöpenkissä. Lähtivät  kyllä kärhöt juurineen. Mutta on vuosien mittaan tekeytynyt erinomaisen muhevaa multaa, missä kuoputella. Tämä on ainoa kukkapenkki, missä saavat vapaasti oleskella.
 
Ensimmäisenä pioneista kukkaan ehti Karl Lagerfeld.

Alkavat vihdoin olla perennat asettuneet paikoilleen ja täyttäneet kasvupaikkansa. Etualalla kuunlijlaa, vasemmalla ja taempana Sarah Bernhardt -pioni, oikealla verikurjenpolvea ja takimmaisena ruusuja sun muuta. 



Vasemmalta nukkapähkämö, keskellä mysteerisesti jostain pyytämättä saapunut punatähtiputki.

Sarah kukkii kauniisti. Jättipoimulehdet ovat alppiruusujen juurella.

Taimistolta ostetuista pistokkaista pelakuu ja olikohan se lumitähti...

Perennat ja tomaatit sulassa sovussa. Tämänpäiväisen ukkosmyrskyn jälkeen kuva olisi aika masentava. Tomaatit nurin ja kaikki jaloritarinkannukset nurin. Onneksi daaliat eivät katkeilleet. Taustan tomaatintaimet siis niitä maaliskuussa multaan laitetuista siemenistä.

Kasvihuoneen puuttuessa tomaatteja on istutettu valtaosin laatikoihin ja isoihin ruukkuihin. Lajikelaput ovat valitettavasti osittain hävinneet, joten vasta kypsemmistä tomaateista taas tiedän, mitkä lajikkeet ovat missäkin. 
Tomaattien juurella basilikaa ja chilejä

Bloody Butcher piti olla erittäin varhainen tomaattilajike ja niin olikin! Tässä on suurimmat raakileet, vaikka on niitä melkein kaikissa muissakin. On ollut mahtava alkukesä, kun avomaalla on saanut tomaatit tähän vaiheeseen näin aikaisin. Etualalla mm. sitruunaverbenaa vielä odottamassa istutusta paikkaan, joka on vielä keksittävä.

Popcornmaissit piti myös istuttaa laatikkoon kasvihuoneen puuttuessa. Tästä ne on helppo suojata sokerimaissien kukinnan aikaan, etteivät ristipölyty ja pilaannu molemmat. Saa nähdä, ehtivätkö nämä tuottaa satoa, kun liian kauan sinnittelin näiden kanssa maitopurkkiruukkujen varassa.  
Tämä penkki on ollut muutaman ensimmäisen viikon istutuksen jälkeen harson alla. Sokerimaisseihin on jo kehittynyt hedekukat, vaikka yleensä ne tulevat vasta pitkästi heinäkuun puolella. Nämä ovat viime- tai toissakesäisiä omien Sweet Nugget -maissien tähkistä kerätyistä siemenistä. Kummallisen lyhyisiin maisseihin vain tulivat tänä vuonna. Etualalla romanesco-kukkakaalia, lehtikaalia, seassa sitruunakurkkua, samettikukkaa, pensas- ja salkopapua ja viimevuotisista maahan jätetyistä tillinkukista itsestään kylväytyneitä tillejä. Pensaspavut Purple Queenejä ja Preludea. Taustalla kasvihuoneen paikka. Lehtikaalia saa jo syödä urakalla. Kukkakaaleihin on tietenkin iskenyt kirppa.

Myöhemmin istutettu maissi-kaali-papupenkki.  Maissien juurella  englantilaista Selma Zebra -perinnelajiketta. Etualan pensaspavut Merveille de Piemontea.

Talvivalkosipulia riviväleissään salaatteja. Red Deer Tongue  ja punainen roomansalaatti kasvavat hyvin. Seassa myös vihreää roomansalaattia, joka iti heikommin. Vasemmalla jotain pensaspapulajiketta, joka kärsi nimikyltin menetyksen. Voisi olla vaikka keltaista vahapapua.

Viime vuoden muistoja ovat runsaasti kylväytyneet kehäkukat tillien lisäksi. Oikealla etualalla talvehtinut salaattisikuri, jonka annan kukkia ja tehdä siemenet talteen kerättäväksi. Valkoiset metallituet olivat hallaharson pidikkeenä. Vielä jätin ne paikoilleen raesateen pelossa.

Ehkäpä borlotto-papua ja jokunen salkopapukin näyttää tähän penkkiin eksyneen romanescojen seuralaiseksi. 

Keltasipulia ja palsternakkaa (ja sitä kehäkukkaa). Annan nyt kokeeksi myös vesiheinän kasvaa aika vapaasti katteena. Tosin on päässyt apilaa ja voikukkaakin juurtumaan kasvimaalle tuodun katteen mukana.

Oikealla sokeriherneitä Sugar Snap, sitten fenkolia. Taempana keltaista mangoldia, keskellä  raidallista punajuurta. Edessä hyvin kasvaneita keräsalaatteja, joita yritin myös siirtää harvempaan sadon parantamiseksi. Olisi kannattanut ennemmin syödä liian tiheässä olleet, eivät kestäneet siirtoa nimittäin.

Kehäkukkaa on rikkaruohoksi asti. Tässä on ainakin porkkanaa, persiljaa, salviaa ja purjoa. Pinaatit  taisivat kärsiä työtapaturman ja tulla kitketyiksi pois kokonaan.

Nora Barlow -akileijaa ja jotain vanhaa perinneakileijaa. 

Nora Barlow, siemenstä kasvatettuja ja nyt muistaakseni kolmatta kesää tuossa paikalla. 

Vasemmalla auringontähti, oikealla sormustinkukkaa, joka kylväytyy ahkerasti. Takana violettia kurjenmiekkaa.


Värien riitasointua tästä voi kyllä vähän tulla, kunhan tuo tarha-alpi oikein virittyy kukkimaan punaisten akileijojen lähellä. 


Daalian kukkimista joutuu vielä odottamaan samoin kuin pistokaslisäyksistä olevan  Holly's Beauty verenpisaran.

Talvetettu pelakuu aloittelee kukintaa. Juurelle istutettu ruusupapua.

Bowl of Beauty ensimmäistä kertaa kukassa.

Tämä, jonka nimeä en nyt juuri muista alkaa olla ohi jo.



Osa yrteistä pääsi keittiön ikkunan alle. Timjami ja punahierakka vielä ihan iskussa, rucola jo aivan ohi ja kukkimassa. 

Mitä tänään syötäisiin? Ihanaa saada oman kasvimaan satoa. Tässä lehtikaalia, valkoruotista mangoldia, punajuuri, sipulia, valkosipulia (tämä on itusilmuista kasvatettu ja tekee nyt kolmantena vuonna kynsiä), mausteena basilikaa, sitruunaverbenaa ja rosmariinia. Nämä pilkkeiksi ja pannulle oliiviöljyyn, mausteeksi vähän yrttisuolaa ja kunnon loraus kermaa. Mukaan raastoin vielä pari porkkanaa, hyvää tuli!