Itämisraporttia ja talvetusten tarkastelua

Itämisraporttia 25.3.

Tomaatit, kylvetty  17.3.2013

Kaikki alla olevat lajikkeet ovat itäneet hyvin ja kasvattaneet viikossa n. 3-5 cm vartta. Kaikki ovat vielä sirkkalehtiasteella. 

Tiny Tim

Bloody Butcher, hyvin varhainen pensastomaatti 

Outdoor Girl, varhainen pensastomaatti

Moneymaker, avomaantomaatti

Black Cherry, kirsikkatomaatti

Kirsikkatomaatti Sweet 100F1

Luumutomaatti Incas

Oxheart pihvitomaatti

Kuvassa lapsen oma istutus. Bloody Butcher -tomaatit kurottelevat basilikojen yläpuolelle. Nämä jaetaan parin päivän sisällä kahteen isompaan ruukkuun.

Yrtit 17-19.3.2013

Basilika Bascuro, Emily ja violetti basilika

Kaikki basilikat ovat itäneet hyvin, ovat 1-3 cm:n korkuisia ja vielä sirkkalehtiasteella.

Timjami (thymus vulgaris)

Kasvanut oikein mallikkaasti. Täytyy jakaa ruukkuihin parin viimeistään parin päivän sisällä.

Kreikanmeirami (origanum vulgare ssp. hirtum)

Itänyt ehkä harvakseltaan, mutta kuitenkin riittävästi tarpeisiini. Sentinmittaiset idut, sirkkalehdellä.

Sitruunaruoho (cymbopogon citratus)

Itänyt kytyisesti, vain kaksi hentoista itua nähtävissä koko pussillisesta. No ehkei pidä aliarvioida. Viime keväänä kasvatin todellista uskonkoettelijaa, keijunmekkoa. 

Kähäräpersilja, punahierakka, ryytisalvia (salvia officinalis)

Ei elonmerkkejä.

Rosmariini

Ei elonmerkkejä. Oli pahainen ottanut kiinni jääkaapin takaseinään, ja puolet mullasta oli jäässä. Saa nähdä, onko kohtaloksi koituva kylmäkäsittely.

Muut 17.-19.3.

Chili Fuego ja popcorn-maissi

Chili Fuego, kaikki neljä siementä itivät ja ovat nyt n. 4 cm mittaisia ja sirkkalehtiasteella. Ruukutan parin päivän sisällä.

Koeidätys luomuista popcorninsiemenistä. Kolmaskin aiemmin laitettu koejyvä on itänyt.

Pupunhäntäheinä

Pupunhäntäheinä (mikä lienee suomeksi) Lagurus ovatus -> vihertää melkein kuin rairuoho. Kiva, tästä voi tulla mukava koristus.

Vesimeloni Sugar Baby iti leivinuunin päällä parissa päivässä. Nyt aika honteloita melkein kymmensenttisiä taimia, ei vielä muita kuin sirkkalehdet.

Koeidätykset omista Sweet Nugget -lajikkeen maissinjyvistä itivät kahdessa päivässä. Nyt niissä on  noin viisisenttiset taimet.

Purjo Autumn Giant ja kesäpäivänhattu  eivät  osoita elonmerkkejä.

Talvetusten tarkastelua

Kuvassa rösöttävä pelargonia on viettänyt pari talvea kellarissa tätä ennen. Siellä on reilu 10 astetta lämmintä ja aivan pimeää. Tai keinovaloa on silloin tällöin, mutta ei mitään erityisesti kasveille tarkoitettua. Nämä ovat olleet nyt muutaman päivän valoisalla viileähköllä kuistilla. Vettä olen antanut pari kertaa. 

Rankasti tuosta saa nyt leikata, että saa tanakan ja tuuhean kasvin. Otan latvuksista kuitenkin pistokkaita, sillä ei kai kukkia liikaa varsinaisesti voi olla. Nyt kun en tänä vuonna esikasvata kukkia (paitsi yritän taas samettikukkia), niin pelakuita saa olla niin paljon, että niitä joutaa perennapenkkien aukkopaikkoihinkin. Tämä on valkokukkainen lajike, joten se sopii ihan mukavasti kukkapenkkiinkin valoa tuomaan. Lajiketta en tälle pelakuulle muista, ihan jostain Prisman puutarhamyymälästä sen taisin ostaa.

Viime keväänä tilasin Kodin Kukilta kuvastoihastuksen perusteella Holly's Beauty -jättiverenpisaraa. Kukat nyt olivat taas kovin erivärisiä kuin kuvastossa, mutta kauniita, vaaleanpunaisia, ja kämmenen kokoisia. Otin nämä kokeeksi myös kellariin talveksi, sillä periaatteessa haluan olla kukissakin ekopuutarhuri ja talvetan kaiken, minkä osaan sen sijaan, että ostaisin uudet kesäkukat vuosittain.

Nämä tekivät pimeässä ollessaan muutaman kukan noista rupuisennäköisistä varsista. Kukat olisi pitänyt nyppäistä pois, mutta en minä muistanut. Nyt saksin risuisia kukkia vähän pienemmäksi niiltä kohdin, missä ei vielä vihertänyt. Jospa niistä taas kukat saisi. Vasemmanpuolimmaisissa ruukuissa on verenpisaran lisäksi kaunosilmänrangat. En viitsinyt niitä syksyllä repiä ruukusta pois, kun olisivat mahdollisesti vahingoittaneet myös verenpisaran juuria. Noistakin saattaa vielä kasvua lähteä, kun varsi oli hyvin puutunut, muttei kuivanrapsakka.


Muita talvettamiani ovat gladioluksenmukulat ja daalianjuurakot. Kuvissa esiintyy viimekesäisiä kukkasia.  Gladioluksia kävin viime viikolla katsomassa. Olin unohtanut niistä tavallisesti lisäämäni turpeen pois. Olin nostanut ne varsineen ämpäreihin. Mukulat olivat imeneet talven aikana kaiken nesteen ja ravinteen sisäänsä ja kuivahtaneet ilman sitä turvetta. Uskoakseni ne silti lähtevät ihan hyvin kasvuun, kunhan pääsevät kosteaan multaan. Mullanhakureissulla kysyin ammattipuutarhurilta, niin hän sanoi esikasvatuksen olevan turha vaihe gladioluksilla. Aiempina vuosina olen esikasvattanut nekin, mutta jospa nyt laittaisin suoraan penkkiin vain ja harsoa päälle puutarhurin ohjeen mukaan. Viikkoa-paria aikaisemmin voi kukkia tulla esikasvatuksen myötä, joten jospa niistä ehtisi nauttia sittenkin. 



Daalianjuurakot ovat jo sen kokoisia, etten mahdu niitä enää esikasvattamaan. Talvetin ne kohtuullisen isoissa pahvilaatikoissa, paitsi pienimmät mahtuivat vielä ämpäriin. Pienimpiä voisikin ehkä esikasvattaa, kun niitä voi vielä siirrellä. Isompia käsitellään isolla puutarhalapiolla ja kottikärryllä. Syksyllä taitaa pitää ottaa kirves avuksi juurakon jakamiseen, ettei tarvitse vaivata miestä nostamaan juurakoita maasta.

Pieni harmi näissä on, että juurakkopussia ostaessani olen saanut kolmenlaisia erilaisia daalioita samanlaisista pusseista. Yläpuolella olevissa kuvissa ovat molemmat muka Lucky Numbereita. Niitä ostaessani olen siis saanut vaaleanpunaisia jättikukallisia, matalia. Lisäksi kerrottukukkaisia pinkkejä noin puolimetrisiä, kerrottukukkaisia reilusti alle puolimetrisiä  ja yksinkertaisin kukin olevia n. 150 cm korkeita. Mielenkiintoista, ei siinä mitään. Mutta kun suunnittelee penkin värityksen ja korkeuserot jotenkin, niin aika erilaisia tulee näistä säkkisioista. No onneksi eivät ole olleet rumia kukkia mitkään, niin ovat vielä penkkeihin mahtuneet ja kellariin talvehtimaankin päässeet.

Vaikka olenkin hyvin innostunut ruuan kasvattamisesta, nautin valtavasti näistä ihmeellisen kauniista kukista. Kukkapenkkejä on tullut vuosien mittaan lisää penkin tai kahden vuosivauhtia. Minä en ole juuri ostomultaan panostanut, vaan teen kukkapenkit yksinkertaisesti sanomalehtitekniikalla nurmikon päälle. Ison kuopan kaivaminen ja sinne kuutiokaupallla ostomullan ajaminen on multakauppiaitten mainospuhetta. Tehkööt vain toki sillä tavalla kaikki, kenellä selkä ja lompakko kestää. Joillakin maaperillä se varmaan on myös oikein toimiva vaihtoehto. Mutta täällä savipellolla jos kaivaa ison kuopan, jonka täyttää mullalla, tulee siitä kunnon vesiallas, jossa mätänevät kyllä herkimpien kasvien juuret.

Lucky Number kolmeen kertaan. Mikä lienee oikeasti se lajike?

No lähtipäs se teksti nyt rönsyämään. Tätä on varmaan se innostuksesta johtuva tehokkuus. Mutta nurmikon päälle kasattavat kohokukkapenkit vain ovat niin nerokas idea, että en voi olla innostumatta siitä. Ideahan ei ole omani, ei suinkaan. Puutarhanetin keskustelupalstalta sen joskus  löysin ja sen jälkeen en ole muunlaisia kukkapenkkejä tehnytkään. Lapset vain häpeävät, kun joskus olen dyykkaillut paperinkeräyslaatikosta aamulehtipinkkoja, kun itse en sitä lehteä tilaa. Kyläillessä olen kans vaivihkaa kuikkinut paperinkeräyskoreja, ja jos ne näyttävät sisältävän sanomalehtiä, olen kyllä pyytänyt saada olla avuksi ja viedä siitä sanomalehdet pois. Yleensä ovat suostuneet!

Mutta jospa sitä tälle päivälle nauttisi vielä kupillisen kahvia, ja sitten voisi vaikka helpottaa ahtaudessa olevien timjamien elämää. Iloa ja valoa päivääsi!